Mieli on minulle hieman outo sana. Mieletön tai mielenvikainen olisi tutumpi. Se kuvastanee ehkä luonnettani tai aiempaa käytöstäni. Ei se mitään, sanon, olen mielelläni mieleltäni joskus hieman mieletön.
Mielenterveyskin on tullut viime vuosina hieman tutummaksi. Osaltani olen oppinut terveyden ja sairauden välisen eron niin, että kun arjen toiminnot häiriintyvät mennään sairauden puolelle.
Tiedän että jokainen käyttäytyy jossain elämän vaiheessa mielettömästi tai mielenvikaisesti. Silti kaikki eivät ole mieleltään sairaita.
Minusta paljon hullumpaa on vetää viikonloppuna pää täyteen kaupungilla kuin huutaa lepositeissä julmaa kohtelua.
Olemme erilaisia ja hyvä niin. Ei toisen tarvitse tietää ensitapaamisella minulla olleen ja olevan mielen sairauden. Eihän lonkkavikainenkaan esittele itseään: ” Hei, sain vuosi sitten uudet lonkat.” Tai syöpää sairastava: Moi, minulla on syöpä.
Tänään on kansainvälinen mielenterveyspäivä ja samalla Aleksis Kiven ja kirjallisuuden päivä.
ELVIS-toiminnassamme vaalitaan veikeällä tavalla kulttuurin kautta mielenterveyttä. Ehkäpä kirjoitusryhmän pitopäiväksi sopii hyvin Aleksis Kiven, kansalliskirjailijamme, päivä.
Olen saanut kultttuuripajalta paljon. Toivoisin että joskus voisin antaa edes hitusen takaisin. Annetaan hyvän kiertää, jookos?
Tämä artikkeli kirjoitettiin Keskiviikkona, Lokakuun 17. 2012 klo 19:36
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti