Sade, yllättäen taivaan täydeltä. Pyörä pysähtyy, jarru vikisee. Tunneli kulkee moottoritien alitse ja antaa pyöräilijälle suojan sateelta. Internetissä sanotaan että tulevaisuuden sateet ovat happoa, mihin niitä sitten voi paeta?
Liikenteen meteli huumaa korvia kun pyörä taas liikkuu. Pakokaasu nousee ilmaan, torvia töötätään. Tien vieressä joku keltainen metsäkone repii puita irti juurineen. Luonto pois asuintalon tieltä. Taas on vähän vaikeampi hengittää.
Onko tässä maailmassa tilaa yhdelle nitisevälle, klonksuvalle ja vinkuvalle pyörälle ja sen kuljettajalle?
Rutistuvan metallin ääni yössä. Hiljaisuus.
- Laura Myy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti