Luovan kirjoittamisen ryhmä
tiistai 26. elokuuta 2014
Unelmienkerääjän unelma C
Uskallan ryömiä onkalostani
avaan itseni luonnolle
järvelle, taivaalle, perhoselle.
Ei tarvitse sanoja
se ei vaadi, ei arvostele.
Joku koditon kissa odottaisi jo.
Koti, hämärän rajamaat
mutta ei enää yksin.
Se riittää.
Näin on nyt hyvä.
SMEI
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti