keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Pyörä

Pyörän satula nitisee, ketjut klonksuvat ja jarru vinkuu. Pitäisi jo heittää pois, hankkia uusi. Aina pitäisi vaihtaa parempaan, uudempaan, hienompaan ja kiiltävämpään. Ennen kännykkä kesti vuosikymmenen, nykyään ehkä just ja just yhden vuoden.

Sade, yllättäen taivaan täydeltä. Pyörä pysähtyy, jarru vikisee. Tunneli kulkee moottoritien alitse ja antaa pyöräilijälle suojan sateelta. Internetissä sanotaan että tulevaisuuden sateet ovat happoa, mihin niitä sitten voi paeta?

Liikenteen meteli huumaa korvia kun pyörä taas liikkuu. Pakokaasu nousee ilmaan, torvia töötätään. Tien vieressä joku keltainen metsäkone repii puita irti juurineen. Luonto pois asuintalon tieltä. Taas on vähän vaikeampi hengittää.

Onko tässä maailmassa tilaa yhdelle nitisevälle, klonksuvalle ja vinkuvalle pyörälle ja sen kuljettajalle?

Rutistuvan metallin ääni yössä. Hiljaisuus.

- Laura Myy

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti