Seikkailu, löytöretki, kuulas, kirkas

on ensimmäinen kirkas päivä viikkoon

ihmiset kerääntyvät kadulle

heitä tervehtii kuulas tuuli

mietimme onko vasta kevät vai jo kesä

monet miettivät jo lomiensa säitä

hän makaa sängyllä ja pyytää ostamaan kaihtimet

kiskon epätoivoisesti veluuriverhoja

satiinilakanoihin alkaa hikisenä jäädä kiinni

hän on löytöretkeni

aloitimme tämän seikkailun viimeisenä keinona

tuntea jotain suurempaa ja yhdistävää

kun vien tarkkaan, huolella lajitellut roskat huomaan
että ensimmäiset istutetut kukat

iskeytyvät läpi luonnon keskellä

ovatko ne linnun jätöksistä syntyneet

onko tässä joskus ollut jonkun koti

tai tärkeä, rakas, paikka

parisuhdetta ei pitäisi aloittaa

kun kaktuksetkin kuolevat huomaamatta

vakiona silti saamme sokean naapurin ylipirteää apukoiraa

kiskomaan meitä ulos

vuorotellen olemme narun ja naurun päässä

unohdamme ikämme, unetamme ikävämme

leikit ettei arpia ole koskaan tullut

pelkäämme yhä muita

vuorokaudessa ei ole aikaa jolloin

uskomme välttyvämme vierailta ihmisiltä

hieman myöhässä laitan seinälle ensin kellon

ei tarvitse aina hiplata rikkinäistä kännykkää

sitten kalenterin

kirjoitat siihen hei

enkä tiedä sinusta enää mitään

kaikkeus on uhmakkaimmin kukkeimmillaan

ja minä olen yhä niin onnellinen

että ehkä yritän uudelleen hieman kokeneempana

- pliamyr

Tuulivaroitus

Se kävi kasvoilleni jo kun astuin ulos autosta. Aallot pauhasivat villisti.

Hän oli pyytänyt lähettämään videoita, ei se niissä näyttänyt oikein miltään, vaikka puut olivat kaksinkerroin ja viima tukki mikrofonin.

Kuvassa hiukset peittivät silmäni, niihin oli tullut uusia ryppyjä.

Päädyimme yöpymään rannan vierasmajoissa, lakanat maksoivat kaksitoista euroa.

Meri oli niin kaunis illalla.

Seuraava päivänä oli varsin tyyntä.

Tyhjensimme rännit ja linnunpöntöt, osassa oli kuolleita poikasia.

Lähetin lisää videoita.

Kahvikalliolta näkyi joutsenpari.

Oli aika pakata tavarat.

- i

Hirvi ja karhu

Tuoksui metsältä Märältä sammaleelta ja kuivalta jäkälältä.

Heillä oli vain toisensa

Eikä mitään suunnitelmaa, ei tulevaisuutta

Tupakka paloi lähes ketjussa, mutta kun se loppui, ei sillä oikeastaan ollut edes väliä

He söivät lounaaksi jaffakeksejä ja illalliseksi aakkoset

Samppanjaa ja bentsoja tuhlattavaksi asti

Ujo käsi löysi pienen rinnan ja karhu suuteli hirven turpaa

- i

Zagreb 38 astetta

En ollut koskaan tuntenut sellaista lämpöä. Ilma väreili, nyt tiesin mitä se tarkoittaa.

Kaupunkikävelyn opas oli suloinen, yritin ottaa kuvaa niin ettei hän huomaisi.

En jaksanut edes seistä, enkä voinut käsittää innokkuutta, jolla opas kertoi kaupungin historiasta, ja koko Euroopan: Maailmansodat, tankit vyörymässä yli kuuman kivetyksen, sotilaat, vainot ja orvoiksi jääneet lapset.

Hotellihuoneessa makasimme tuulettimen edessä, näytin mielessäni viehkeämmältä kuin kuvassa. Vaaleanpunaiset seinät, ”taivaskanavat” ja mahdollisuus ”tuntihintaan”. En halunnut tietää mitä kaikkea niissä lakanoissa oli tehty. Aamiaisella oli tarjolla vain makkaraa.

Yhtenä päivänä löysimme sattumalta taivaan. Tekobeach joen varrella, varpaat hiekkaan ja kuuden euron mohitot. Valokuvassa tyhjien mukien torni ja pisamia.

Samaan aikaan minulla oli ikävä toisenlaiseen lämpöön, ihon, rinnan ja ruskeiden silmien vakavuuteen. Autolaivassa luin Amerikkalaista tyttöä ja itkin penkin alla. Viimeisessä valokuvassa kärsimme matalasta verensokerista ja jonkun Ilpon yli-innokkuudesta.

Leppäkertut jäivät mantereelle mutta kohtaaminen uudelleen sai perhoset liikkeelle.

- i

Avoinna syksylle

Avoinna uudelle alulle

Avoinna uusille ihmisille, elämille, ajatuksille, käytännöille

Avoinna uusille tuulille, mauille, väreille, myrskyille

Avoinna uusille paikoille, ryhmille, kokemuksille, kohtaloille

Avoinna omalle itselle

- i

Kaukaa

Olen täynnä. Tien varrella, melkein lopussa. Laske! Marjoja on enää yksitoista.



Mitä hän aikoo?! Tuohan on tehty kristallista. Miksi lopetit?



Pöly leijailee huoneessa. Kiitos, kevätaurinko; Vapauta minut.



Sinähän heilut! Minä pesen, pesen kokonaisen kokoalan. Sivulta ylös.



Näin he eivät sitä sano.



Yhdeksänsataayhdeksän vastaan kahdeksansataakahdeksan.



Tavut porrastuvat mustassa taustassa.



Tuolla ne ovat, herukkapensaat. Aivan symmetrisissä muodoissa.



Valaanpoikasen huuto herätti minut. Olen kyyneleissä.



Osa heistä on jo autossa. Miten suomennat tuon lauseen?



Ja jossain tuolla on paratiisi?

Läheltä

Jos laskemalla mitat, objektit, kulmat ja säteet ? saisi selville jotain sisimmästä.



Jos niin voisi tehdä, mikä olisi rikkinäisen teräslukon tarkoitus?



Kahdeksan kulmaa, kolme tyhjää, epäkaarevaa pintaa ja kaksi kaarevaa pintaa.



Tai sitten hämähäkinseitiltä näyttävä solmujen ja narujen kokonaisuus?



Se mikä jollekin on puhdas minä, on toiselle törkeä loukkaus.



Kaksi ääripäätä, miljoonavärinen lumisade, jäätynyt maaperä.



Auringon antidepressiiviset D-vitamiini-injektiot.